O Iesu anei teie taata poro matau-maitai-hia i to tatou nei anotau?

Eaha te huru o Iesu i to tatou nei anotau? Ā'ati'ati, te faaroo ra outou, Te haere mai nei te hoê taata poro matau-maitai-hia i roto i ta outou ekalesia. Ua faaroo oe, e a taio i te mau mea atoa no nia i teie taata poro matau-maitai-hia, e no ni'a i te mau tapa'o e te mau mea faahiahia atoa, e pee ia'na. Te oaoa nei outou, ia faanaho outou i te hoê arearearaa. Eiaha outou e titau manihini noa i teie taata poro matau-maitai-hia, te tia faatere atoa râ, te tahi mau matahiapo, ōhipa, e te tahi atu mau melo o te ekalesia. Ua ineine outou i te mau faaineineraa atoa no te amuraa maa, e ua ineine outou paatoa! Ua tae mai te taime. Ua tae mai te mau manihini atoa, e parahi i ni'a.

Te hoê maniania ore

Ua oaoa ratou paatoa, e te vai ra te hoê huru maitai. E haamata outou i te tavini i te haapiiraa matamua, e i muri a'e i to outou oti, e parahi outou e e ineine outou no te pure. Teie râ, e tupu te hoê ohipa huru ê: ua haamata a'ena te taata poro i te amu. Te maere nei outou i to'na haerea e te huru ê rii. Te hi'o ra outou i te tahi atu mau taata, o te parahi ra e te rima piri, Te tia'i nei i te pure. Te hi'o nei ratou paatoa i te taata poro, o vai te oaoa nei i ta'na maa. Aita outou i ite nahea ia faatitiaifaro i teie huru tupuraa, e te vai ra te hoê maniania ore.

I muri iho, ua tia mai te taata poro matau-maitai-hia, e ma te mǎrû roa: “Te maere nei outou i te reira, eita vau e pure ma te reo puai, e o outou, e aita outou e farii nei i teie haerea? Teie râ, e paraparau tatou no nia ia outou e ta outou mau ohipa. Te ataata ra outou, te faaite nei outou i te ohipa auhoa e te haapa'o maitai i mua i te mau taata atoa, e te parau nei outou i taua mau mea ra, ta te taata e hinaaro e faaroo. Teie râ, ia haere ana'e te mau taata atoa, E haere mai te tahi atu taata.

E, E paraparau maitai outou i te tahi atu mau taata ma te auhoa e ma te auhoa, tera râ, ia haere noa ratou, te parau ino ra outou i muri ia ratou e te parau ino. Eita ta outou mau ohipa e tu'ati i te mau parau ta outou e parau ra, e te mau a'oraa ta outou e horo'a i te tahi atu mau taata. Te parau ra oe i te hoê mea, tera râ, te rave ra outou i te taa-ê-raa, e e rave rahi ta outou mau fafauraa, o ta outou e ore e tape'a; e taata haavare oe. Te horoa nei outou i ta outou moni i te amuiraa ia nehenehe outou e farii hau atu â. Te ora nei outou ia au i to outou iho hinaaro, e e tauturu noa outou i te mau taata, ia ite vetahi ê ia outou. E, te tuu ra outou ia outou iho i ni'a i te hoê parahiraa e te miimii ra outou. Te haava ra outou i te tahi atu mau taata, no te mau mea, e rave outou i te vahi huna”.

Te mau rave'a no te ora

Te tamata ra te perepitero i te tapea i te taata poro matau - maitai - hia. Teie râ, e haamata te orometua haapii i te faaruru i te mau taata atoa i nia i te airaa maa ma te parau atu: “Aita outou paatoa i maitai a'e, e hoê â outou. E feia rave ohipa outou paatoa no te oraraa; E mea taa ê to outou huru i mua i te taata. Te haavare nei oe, e mea haapa'o maitai outou paatoa, aita râ to outou mafatu e to outou feruriraa e tu'ati ra i ta outou mau parau. Te hinaaro nei outou paatoa ia ite vetahi ê ia outou, e ia tuuhia i ni'a i te hoê parahiraa. E mea au roa na outou paatoa e e mea au roa na outou i to outou mau ti'araa, mau ti'araa, e to outou mau parahiraa i mua i te fare pureraa, E haava oe e e hamani oe i te mau taata, ia au i to ratou hoho'a, e aore râ, ia au i to ratou moni. Te faatumu nei outou i ni'a i te manuïaraa e te moni hau atu i te Basileia o te Atua, no te mea ua riro te moni ei tumu no to outou oraraa..

Te hoê putuputuraa auhoaraa i roto i te ekalesia

Aore râ, a feruri na, Te vai ra to outou hoê putuputuraa i roto i te ekalesia. Te fana'o nei outou i te hoê taime maitai e to outou mau hoa faaroo. A amu ai outou e a inu ai outou, te paraparau ra outou i te mau mea o te mau mahana atoa e te faaite nei outou i te mau mea atoa i roto e i rapae. Te fana'o nei outou i te hoê taime maitai, e tae roa'tu i te taime ua tae mai teie taata poro matau-maitai-hia, e haamata i te parau: “Te faatumu noa ra outou i ni'a ia outou iho. Te horo'a nei outou i te taime, no te faaoaoa ia outou iho e no te fana'o i te hoê taime maitai. E mea miimii outou. Aita outou i ite i te Basileia o te Atua. Nahea e ti'a ai ia outou ia fana'o i te hoê taime maitai, i roto i taua area taime ra, e rave rahi varua tei mo'e .

Te faahiti ra te taata poro matau-maitai-hia i te mau parau fifi

Ua tae mai te taime, e teie taata poro matau-maitai-hia, e poro i roto i te amuiraa (Fare Pure). E rave rahi taata tei haere mai, no te faaroo i te mau parau a teie taata.

Tera râ, eiaha râ i te hoê a'oraa " maitai ", te poro nei oia i te hoê a'oraa pato'i, e rave rahi taata o te ore e hinaaro e faaroo. Te faaite nei oia ia ratou no ni'a i to'na oraraa, Mea nahea to'na fanau-faahou-raa na roto i te mana o te Varua Mo'a. E mea nahea to'na horo'araa i to'na iho ora no te haere mai te hoê hamaniraa apî; e tamaiti na te Atua. Te parau atu nei oia ia ratou, e tamaiti oia na te Atua no te mea te parahi ra te Varua Mo'a i roto ia'na.

faaoreraa hara

Te tamau noa ra oia i te faaite i te amuiraa, eita e nehenehe e tamau noa i te haere i roto i te hara mai te peu e ua riro mai outou ei mea hamanihia apî. No te mea mai te peu e e haere outou i roto i te hara, i muri iho, e tavini o te hara, e no reira, e tavini oia na te diabolo, o tei hara i te Atua. E tamau noa te taata poro...

Aita te rahiraa o te taata e arearea ra. Aita ratou e hinaaro e faaroo i teie mau parau au ore e te fifi. Aita roa ' tu ratou e au i teie taata poro. E au ratou i te mau mea faahiahia, e te mau semeio ta'na e rave, aita râ ratou e au i ta ' na mau parau.

Ua ite ratou ia'na ei taata haapa'o maitai, faaroo roa, mea ti'a roa, ahu tahito, e tē vai atura.. No te mea e ere anei te reira i te aroha noa?

Te faaruru nei te amuiraa taatoa i to ratou huru oraraa, ta ratou e ore e mauruuru. E riri e e riri te rahiraa o te feia faaroo i ta ' na mau parau. E ti'a mai ratou i ni'a e e faaru'e i te fare pureraa.

E mea iti roa te taata e faaea ra e e faaroo ra i te mau parau a teie taata poro matau - maitai - hia. Maoti i te riri e te ‘aroraa’, Te oto nei ratou e te haamâ nei ratou no te mau hara ta ratou e rave ra. Ia au i ta ' na mau parau, Te ani nei ratou i te faaoreraa hara e te tatarahapa.

Eaha ta te ekalesia e rave i teie taata poro?

Eaha to outou mana'o? E rave anei teie amuiraa, teie ekalesia, A titau manihini faahou i teie taata poro matau-maitai-hia? Aore râ, e ani anei te ekalesia ia ' na ia haere, i to ' na heeraa mai i nia i te parahiraa, no ta ' na mau parau etaeta? E ere anei teie taata i te here, aio, pa'ari, aita e aroha, e te faaea ore?

Eaha to outou mana'o no nia i teie taata poro matau-maitai-hia, i muri a'e i teie mau ohipa? E faahiahia noa anei outou ia ' na? E ite noa anei outou ia ' na, mai ta outou i rave na mua ' tu; ei taata no te Atua? Te hinaaro noa ra anei oe e amui atu ia ' na, A pee ia'na e aore râ, a faaroo i ta'na mau poro'i?

Te ino i te fare pureraa

E piti hepetoma i muri mai, ia tatara outou i te vea no taua vahi ra e ia taio i te upoo parau i muri nei: ‘Te ino i roto i te ekalesia’. Te anaanatae nei oe i te ite e ua haamata oe i te tai'o: Ua faatupu te hoê orometua haapii matau-maitai-hia i te ino i roto i te fare toa rarahi a te ekalesia.

O Iesu anei teie taata poro?

O Iesu anei teie taata poro? Peneia'e o Iesu teie taata poro matau-maitai-hia i to tatou nei anotau (A tai'o atoa ‘O vai o Iesu?).

O vai o Iesu

E rave rahi feia poro o te faatupu nei i te hoê hoho'a hape no nia ia Iesu Mesia mau. Te faataa ra ratou ia Iesu, mai te hoê huru ‘atua no te tau apî’, o te farii i te mau mea atoa e o te faaoromai i te mau mea atoa, eiaha râ i te hoê taata parau-ti'a here, e te Atua mo'a, o te riri nei i te hara e o te ore roa ' tu e farii i te reira (A tai'o atoa: ‘Te mau tamarii apî i roto i te ekalesia‘ e ‘Eaha ta tatou e rave nei?‘).

No te mea ïa e, e aita te rahiraa o te feia faaroo e tuatapapa e e uiui noa ra i te Bible, Te mo'e nei te parau mau i roto i te rahiraa o te mau parau a te taata.

Te vahi pe'ape'a râ, Ua riro te hi'opo'araa ei ohipa matauhia i roto i te mau ekalesia e rave rahi. E rave rahi taime e hamanihia ai te hoê hoho'a o te ore e tu'ati i te parau mau.

I teie nei, E hi'opoa tatou i te mau irava o te Bible, i reira teie mau hi'oraa e faaûruhia ai.

Ua titau - manihini - hia Iesu, na te hoê Pharisea, no te amuraa maa

E a parau ai Oia, ua ani te hoê Pharisea ia'na ia amu i te maa: e ua tomo Oia i roto, e ua parahi ihora i te maa. A ite ai te Pharisea i te reira, ua maere oia i te mea e, aita oia i horoi na mua a'e i te amuraa maa. E ua parau maira te Fatu ia'na, E tamâ anei outou, te mau Pharisea, i rapae i te au'a e te farii; tera râ, ua î to outou aau i te ino e te ino. E feia maamaa, aita anei oia i hamani i te mea i rapae, o tei hamani atoa i te mea i roto? A horo'a râ i te mau mea atoa ta outou i farii; e, fa'a'ōfa'i, E mea mâ te mau mea atoa no outou.

Auê râ outou, Te mau Pharisea! no te mea ho'i e, te horo'a nei outou i te ahuru o te minti, te rue, e te mau huru otare atoa, e ia faaru'e i te haavaraa e te here i te Atua: e mea ti'a ia outou ia rave i teie mau mea, e eiaha e vaiiho i te tahi atu. Auê outou, Te mau Pharisea! no te mea ho'i e, te au nei outou i te mau parahiraa teitei i roto i te mau fare haapiiraa, e te mau aroha i ni'a i te mau matete. Auê outou, te mau papa'i parau e te mau Pharisea, A'a! no te mea, e au outou i te mau menema e ore e itehia, e aita te mau taata e haere na nia ia ratou i ite ia ratou.

“Te faaino atoa nei oe ia matou”

I muri iho, ua pahono te hoê o te mau auvaha paruru, ua parau mai ma te parau atu ia'na, Fa'aro'o, Na roto i te parauraa i te reira, te faaino atoa ra oe ia matou.

E oia, Auê atoa outou, o outou te mau paruru! Te hopoia nei hoi outou i te mau taata i te mau hopoia teimaha ia amo, Eiaha râ outou ia pa atu i te mau hopoi'a e te hoê o to outou mau rima. Auê outou! no te mea te patu ra outou i te mau menema o te mau peropheta, e ua haapohe to outou mau metua ia ratou. Te faaite papû nei outou e, te farii nei outou i te mau ohipa a to outou mau metua: ua haapohe hoi ratou ia ratou, e te patu nei outou i to ratou mau menema. No reira, ua parau atoa te paari o te Atua, E tono atu vau i te mau peropheta e te mau aposetolo ia ratou, E haapohe e e hamani ino ratou i te tahi o ratou: Te toto o te mau peropheta atoa, tei niniihia mai te haamauraa mai â o te ao nei, e nehenehe e anihia i teie u'i; Mai te toto o Abela e tae atu i te toto o Zacharia, tei pohe i rotopu i te fata e te hiero: Te parau mau nei au ia outou, E titauhia te reira i teie u'i.

Auê outou, te mau auvaha paruru! Ua iriti hoi outou i te taviri o te ite: aita outou i tomo i roto ia outou iho, e ua tape'a outou i te feia e tomo ra i roto. E a parau atu ai Oia i teie mau mea ia ratou, ua haamata te mau papa'i parau e te mau Pharisea i te a'o u'ana Ia'na, e no te faaitoito ia'na ia paraparau no ni'a i te mau mea e rave rahi: Te tatari ra Ia'na, e te imiraa i te hoê mea i roto i To'na vaha, ia pari ratou Ia'na (Luka 11:37-53)

E rave rahi pǐpǐ tei faaru'e ia Iesu, no Ta'na mau parau etaeta

Ua parau Iesu ia ratou, ōtahi, Ma te hoê, Te parau atu nei au e, Mai te mea e, aita outou e amu i te tino o te Tamaiti a te taata, e inu i to'na toto, aita to outou e ora i roto ia outou. O vai te amu i to'u tino, e te inu nei i to'u toto, e ora mure ore to'na; e e faateitei vau ia ' na i te mahana hopea. No te mea ho'i e, e maa mau to'u tino, e ua inu mau to'u toto. O tei amu i to'u tino, e te inu nei i to'u toto, te parahi ra i roto ia'u, e vau i roto ia'na. Mai ta te Metua ora i tono mai ia'u, e te ora nei au na roto i te Metua: e oia atoa o te amu ia'u, e ora atoa oia na roto ia'u. Teie te pane i pou mai mai te ra'i mai: eiaha mai ta to outou mau metua i amu i te mana, e ua pohe: O te amu i teie pane, e ora ïa e a muri noa'tu.

Ua parau oia i teie mau parau i roto i te fare pureraa, a haapii ai oia i Kapernauma. No reira, e rave rahi o Ta'na mau pĭpĭ, i to ratou faarooraa i te reira, I tuʻu, E parau fifi teie; Na vai e nehenehe e faaroo i te reira? I to Iesu iteraa ia ' na iho e ua amuamu ta ' na mau pǐpǐ i te reira, Ua parau atu oia ia ' na, Te faaino ra anei te reira ia outou? Eaha ïa mai te peu e e ite outou i te Tamaiti a te taata e pi'o ra i ni'a i te vahi ta'na i parahi na mua'tu? O te varua ïa e faaitoito; aita e faufaa te tino: Te mau parau ta'u e parau atu ia outou, E varua ratou, e te ora nei ratou.

Te vai ra râ te tahi o outou o te ore e ti'aturi. Ua ite hoi Iesu mai te haamataraa mai â o vai te feia aita i tiaturi, e o vai te faaino Ia'na.

E oia, Na reira vau i parau atu ai ia outou, aita e taata e nehenehe e haere mai ia ' u, mai te mea e, ua horo'ahia mai te reira ia'na e to'u Metua. Mai taua taime mai â, e rave rahi o Ta'na mau pĭpĭ tei ho'i mai, e aita vau i haere faahou i piha'i iho ia'na (John 6:53-66)

Aita te mau parau a Iesu i tiaturihia,
no te mea e ere ratou i Ta'na mau mamoe

E ua haere o Iesu i roto i te hiero i nia i te faaho'iraa o Solomona. I muri iho, ua haaati maira te mau ati Iuda ia'na, Ua parau oia, "Ua parau oia e, ", Ehia maororaa oe e faatupu ai ia matou i te feaa? Mai te mea e, o oe te Mesia, A faaite maramarama mai ia matou. Ua pahono Iesu ia ratou, Ua parau au au, e aita outou i ti'aturi: te mau ohipa ta'u e rave nei na roto i te i'oa o to'u Metua, Te faaite papû nei ratou ia'u.

Aita râ outou e tiaturi ra, no te mea e ere outou i Ta'u mau mamoe, mai te mea. Te faaroo nei to'u mamoe i to'u reo, e ua ite au ia ratou, e te pee nei ratou ia'u: E te horo'a nei au i te ora mure ore; e e ere atoa ratou i te mea ino roa, eita te hoê taata e tape'a ia ratou i roto i to'u rima. To'u, o vau ïa, e mea rahi a'e te reira i te mea; e aita e taata e nehenehe e tatara i te reira i roto i te rima o to'u Metua. O vau e to'u Metua tino.

I muri iho, ua rave faahou te mau ati Iuda i te mau ofai no te tairi ia ' na. Ua pahono Iesu ia ratou, E rave rahi ohipa maitai ta'u i rave ia outou na roto mai i to'u Metua; no te aha o taua mau ohipa ra ta outou e tairi ra ia ' u (John 10:23-32)

Te tamâraa i te hiero

E ua fatata mai te Pasa a te mau ati Iuda, e ua haere atura Iesu i Ierusalema, E ua ite atura vau i roto i te hiero i te feia e hoo ra i te mau puaatoro, te mau mamoe, e te mau kukupa, e te feia taui moni e parahi ra: E i muri a'e i to'na hamaniraa i te hoê ati i te mau taura nainai, Ua pei atu oia ia ratou atoa i rapae i te hiero, e te mamoe, e te mau puaatoro; e ua ninii i te mau taui’ moni, e ua vavahi i te mau terono; E ua parau atu oia i te feia e hoo ra i te mau kukupa, A rave i teie mau mea; Eiaha e faariro i te fare o to'u Metua ei fare tapihooraa tauihaa. E ua haamana'o Ta'na mau pĭpĭ e, ua papa'ihia te, Ua amu te hinaaro rahi i to fare ia ' u (John 2:13-17)

Ua faahiti Iesu i te mau parau parau-ti'a

Aita Iesu i faahiti noa i te mau parau auhoa, e aita Oia i farii i te mau huru oraraa atoa, e te mau hara a te taata. Ua faahiti Iesu i te mau parau parau-ti'a, I te rahiraa o te taime, e mea fifi roa ia faaroo e e mea fifi roa ia faaroo. Aita Iesu i haere na roto i te hi'oraa, ua haere râ Oia e ua paraparau no ni'a i te mau mea i roto i te mafatu o te taata.

E parahi te varua o te Fatu i ni'a ia'na, te varua o te paari e te maramarama, te varua o te a'oraa e te puai, te varua o te ite e te mata'u i te Fatu; E e faariro oioi oia ia ' na i te maramarama i roto i te mata'u i te Fatu: e eita oia e haava ia au i te hi'oraa o to'na na mata, Eiaha atoa e a'o i muri a'e i to'na tari'a faarooraa: E haava râ oia i te feia veve ma te parau-ti'a, e te faaho'i-faahou-raa mai i te faito o te fenua: e e tairi oia i te fenua e te raau o to'na vaha, e e haapohe oia i te feia ino na roto i te hutiraa aho o to ' na utu (Isaiah 11:2-4)

Ua faaite mai o Iesu i te hara

Aita Iesu i farii i te hara, ua faaite mai râ Oia i te mau mea atoa (Hō'ē) te mau hara, i roto i te oraraa o te taata. Ua faaruru oia ia ratou e ua faaue atura ia ratou eiaha e rave faahou i te hara. Moekara, i to Iesu farereiraa i te hoê vahine Samaria i pihai iho i te apoo pape. Ua farerei Iesu ia'na, e to'na huru oraraa, e ua faaue oia ia ' na eiaha e rave faahou i te hara.

E mea pinepine te parau mau i te ino, e aita te rahiraa o te taata e hinaaro e faaroo i te parau mau. Ua tupu te reira i mutaa ihora e te vai noa ra â te reira. Aita hoê mea i taui i te roaraa o te mau tau.

Teie râ, mai te peu e e hinaaro mau tatou e ora ia au i To ' na hinaaro, i muri iho, e ti'a atoa ia tatou ia farii i teie mau parau fifi i roto i to tatou oraraa, Tūpāpā ma te patoi i teie mau parau fifi. Ia patoi ana'e tatou i teie mau parau etaeta, mātou a pato'i ia'na ato'a.

Ia faaroo ana'e tatou i te parau mau hope o te evanelia a Iesu Mesia e te Basileia o te Atua, i muri iho e nehenehe ta tatou faaapî i to tatou mau mana'o e te parau mau, ia faaafaro i to tatou oraraa ia au i te parau mau, e ia haere i ni'a i te parau mau. Ia faaohipa ana'e tatou i te parau mau taatoa i roto i to tatou oraraa, i muri iho e A haere i roto i te ti'amâraa i te pae varua, ei mau tamarii na te Atua.

Ua faahiti Iesu i te mau parau fifi, eiaha no te mea ua hinaaro Oia e faautua i te taata aore ra Te mau ture ‘poihâ’ i ni'a i te nunaa. Tera râ, ua faahiti Oia i teie mau parau parau mau; o te oraraa ia nehenehe te taata e ite i te ti'amâraa mau i te pae varua i roto Ia'na; i roto i Ta'na mau parau.

E arata'i te ti'amâraa o teie nei ao i te mau taata i roto i te faatîtîraa i te pae varua a te diabolo. Te parau mau ana'e; Iesu Mesia, E faaara te reira i to outou mata i te pae varua ia ite outou i te parau mau e ia haere na roto i te reira.

A tai'o atoa: ‘Ua tiavaruhia o Iesu i rapae i te ekalesia

'Ia riro ei miti no te fenua’

E hinaaro atoa paha outou

    hape: No te rave i te ti'araa mana, it's not possible to print, huri mai, tāpe'ape'a, a tufa e aore râ, a nenei i te reira.